 Uutisia |
 |
 Elämäkerrat - kirjailija Juhani Aho |
 Juhani Ahon seuran tapahtumia |
 Juhani Aho kartalla |
 Facebook - Juhani Ahon seura |
 Aho-päivät Iisalmessa 1.-3.8.2025 kooste |
JUHANI AHON KIRJALLINEN TUOTANTO
Juhani Ahon tuotanto mm: hänen ensimmäinen kirjallinen työnsä oli kertomus Siihen aikaan kun isä lampun osti (1883). Romaani Rautatie (1884) eli kertomus ukosta ja akasta jotka eivät olleet sitä ennen nähneet, tekee Ahosta kirjailijan. Papin tytär (1885) - nuoren tytön kipeä kasvukertomus. Yksin (1890) - miehen matka itseensä. Papin rouva (1893) - sukeltaa naisen sieluun. Panu (1897) - historiallinen romaani. Juha (1911) - myöhäistuotannon helmi. Rauhan erakko (1916) - tulee sodan keskelle. Ahon viimeinen teos on Muistatko -? (1920).
Ensimmäinen kokoelma lyhyitä kertomuksia, LASTUJA, ilmestyi vuonna 1891. Aho kirjoitti kaikkiaan kahdeksan lastukokoelmaa. Ne muodostavat suuren - ja monimuotoisen osan Juhani Ahon tuotannosta. Viimeinen lastukokoelma Lohilastuja ja kalakaskuja (1921) on suomalaisen kalastuskirjallisuuden klassikko. Lisätietoja lastuista sivulta "Linkit & Lastut".
Luettelo Juhani Ahon kirjallisesta tuotannosta on esitetty sivulla 'Juhani Aho' (klikkaa yläpalkista).
Juhani Ahosta kirjoitetut ELÄMÄKERRAT mm.
Gunnar Castrén: JUHANI AHO I & II, suomentanut Joel Lehtonen. WSOY 1922. 605 sivua. Sama ruotsiksi, på svenska, Holger Schildts Förlagsaktiebolag, 1922. 652 sidor
I. Havu: JUHANI AHO. OTAVA 1929. 308 sivua.
Antti J. Aho (Juhani Ahon poika): JUHANI AHO I & II, WSOY 1951. 1006 sivua. LIsäksi: JUHANI AHO JA HÄNEN AIKAANSA. Kuvateos, toimittanut Antti J. Aho.l WSOY 1948. 184 sivua
Juhani Niemi: JUHANI AHO. SKS, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 414, 1985. 243 sivua
Panu Rajala: NAISTEN MIES JA AATTEIDEN. JUHANI AHON ELÄMÄNTAIDE. WSOY 2011. 442 sivua
Anne Helttunen & Tuula Uusi-Hallila: JUHANI AHO. VASTAKOHTIEN TASAPAINOA. WSOYpro 2010. 119 sivua.
Juhani Ahon puolisosta taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtistä (1863-1945) kirjoitetut elämäkerrat mm.
Riitta Konttinen: BOHEEMIELÄMÄ. VENNY-SOLDAN-BROFELDTIN TAITEILIJANTIE. Otava 1996. 416 sivua.
Antti J. Aho, toimittanut: VENNY SOLDAN-BROFELDT JA HÄNEN MAAILMANSA. LUONNOKSIA JA MUISTELMIA. WSOY 1946. 166 sivua.
Seuran TAPAHTUMAHISTORIA
Juhani Ahon Seuran tapahtumahistoria löytyy facebookista ja sivulta 'Juhani Ahon Seura'. Sivustolla on myös luettavissa seuran jäsenkirjeet. Siellä on myös JÄSENILMOITTAUTUMISLOMAKE. Liity mukaan seuran jäseneksi! Jäsenmaksu on 20 €, opiskelijat 5 €.
JUHANI AHO KARTALLA
Tervetuloa Jussin jalanjäljille. Olemme koonneet eri kohteita sivustolle (sivulla Juhani Aho). Voit ehdottaa uutta kohdetta kartalle. Karttaa päivittys on nyt valmis. Sieltä löytyvät esim. Helsingissä mm.: Annankatu 28, Armfeltintie 6, Korkeavuorenkatu 23, Pietarinkatu 5, Ravintola Kämp, Senaatin talo Snellmaninkatu 1, Suomen Kansallisteatteri, Ullanlinnan kylpylä, Vanha Ylioppilastalo. Muita kohteita mm.. Juhani Ahon hauta Iisalmen vanha kirkko, Mansikkaniemen pappila, Väärnin pappila jne. Jokaisessa kohteessa on kuva ja selostava teksti. Linkki: Juhani Aho kartalla
Seuraa meitä facebookissa (httos:www.facebook.com/juhaniahonseura).
JUHANI AHON SEURAN JÄSENKIRJE nr. 3/2025 (20.5.2025)
Seuran jäsenkirje nr 3/2025 on postitettu jäsenille. Jäsenkirjeen aiheina mm. muistutus seuran jäsenmaksuista, kuvia Hausjärven retkeltä sekä Aho-päivät Iisalmessa.
AHO-PÄIVÄT pidettiin helteisessä IISALMESSA pe 1.8. - su 3.8.2025.
Kiitos kaikille Aho-päiville osallistuneille! Valokuvakooste (14 kpl) Aho-päiviltä löytyy seuran facebookissa sekä tiedostossa 'Juhani Ahon seura' - Tapahtumat.
Iisalmen Sanomien toimittaja Kati Kärkkäinen kirjoitti (3.8) upean artikkelin kirjallisuusseminaarista otsikoilla: 'Aho-päivien kirjallisuusseminaari tarkasteli naisten yhteiskunnallista vapautumista vahvojen henkilöhahmojen kautta.' 'Juhani Ahon seuran järjestämässä seminaarissa perehdyttiin salaperäisiin naishahmoihin, jotka rikkoivat rajoja ja nostivat esille aikakautensa tabuaiheita.'
Artikkelissa on valokuvia kaikista esiintyjistä. Aamu Maunuvaaran sävellyksestä Juhani Ahon lastuun 'Salaperäisin' on 1 min videopätkä. Emeritusprofessori Jyrki Nummen ja maisteri Inari Mykkäsen näyttelemä kohtaus Ibsenin Nukkekodista: 30 sec. video.
Artikkelin lukeminen on maksullinen. Lisätietoja: www.iisalmensanomat.fi
Kuukauden lastu: Helsinkiin
 Juhani Ahon muotokuvan maalasi Venny Soldan-Brofeldt vuonna 1891. |
Ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija
Juhani Aho oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. Häntä on pidetty leimallisesti kansallisena kirjailijana ja modernin kirjasuomen kehittäjänä, mutta samalla hän oli 1800-luvun lopun eurooppalaisen modernismin edustaja ja tavoitteli kansainvälistä yleisöä. Kirjailijantyön ohella Aho toimitti lukuisia lehtiä sekä käänsi kirjallisuutta suomen kielelle. Viimeisin loistava suomennos on belgialaisen nobelistin Maurice Maeterlinckin (1862-1949) satunäytelmä 'Sininen lintu' (L'oiseau bleu 1908), WSOY 1921.
Juhani Ahon Seura ry:n tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Juhani Ahon tuotantoa ja elämää. Seuran pyrkimyksenä on myös herättää kiinnostusta Ahon kotiseudulta ja Pohjois-Savosta syntyisin olevien kirjailijoiden ja taiteilijoiden tuotantoon.
Seura järjestää kirjallisuusiltoja, keskustelutilaisuuksia ja retkiä.
Seuralta voi anoa avustusta Juhani Ahoon liittyvien projektien rahoitukseen.
Kansainvälinen Juhani Aho
Juhani Aho oli oman aikansa kansainvälisesti tunnetuin suomalainen kirjailija, jonka teoksia käännettiin eri kielille jo 1800-luvun lopulla. Hän on myös ajankohtainen, sillä viime vuosina hänen romaaneistaan on julkaistu useita tuoreita käännöksiä:
- 2005 englanniksi Juha, Juha, kääntäjä Richard A. Impola (Aspasia Books)
- 2011 viroksi Yksin, Üksi, kääntäjä Ants Paikre (Loomingu Ramatukogu)
- 2012 englanniksi Rautatie, The Railroad, kääntäjä Owen Witesman (Norvik Press)
- 2012 hepreaksi Juha, Juhah, kääntäjä Raimo Saari (Poalim)
- 2013 ranskaksi Yksin, Seul, kääntäjä Bénédicte Villain (Rivages)
- 2014 italiaksi Panu, Panu, kääntäjä Marcello Ganassini di Camerati (Vocifuoriscena)
- 2020 kiinaksi Papin tytär, kääntäjä Ni Xiaojing (China International Radio Press)
Karjalan kielellä ovat ilmestyneet Ludmila Markianovan on kääntäminä Juha (2010), Rautatie, Raudutie (2013) ja Lastuja Lastuloi (2013).
 Juhani Ahon seura - Kuukaudne lastu |
 Helsinkiin - Juhani Ahon elokuun 2025 lastu |
 Purjeita kuivaamassa - Juhani Ahon heinäkuun 2025 lastu |
 Uskollinen - Juhani Ahon kesäkuun 2025 lastu |
 Vanha muisto - Juhani Ahon toikokuun 2025 lastu |
 Rakkauden kirje - Juhani Ahon huhtikuun 2025 lastu |
 Miten tahtoisin elää ja miten kuolla - Juhani Aho maaliskuun lastu 2025 |
 Tuomiokello - Juhani Ahon helmikuun 2025 lastu |
Kuukauden lastu (elokuu):
HELSINKIIN
Jahah! Joo! Kyllähän täällä on hauska, täällä maalla. Sehän täytyy tunnustaa, että täällä on hauskaa.
Niin rauhallista, niin ihmeen rauhallista, ettei kuulu kuin oma haukotus. Ne tietysti häiritsevät siellä Helsingissä ne ajurien rattaat ja omnibukset ja veturien vihellykset, se alituinen tulo ja meno, ja vaikka minne menisi, niin näkee ihmisiä, niitä inhoittavia ihmisiä…
Täällä maalla, täällä ei onneksi kuule muuta kuin jonkun tyhmän lehmän ammunnan, ja välistä tulee sika porttia rynkyttämään. Eikä täällä soita ryssät Esplanadissa, täällä laulavat linnut, Suomen laululinnut,— tyhjille huoneille. Eivätkä laula nekään muulloin kuin aamulla varhain, jolloin minä nukun.
Ne eivät siis nekään häiritse, täällä ei, jumal'aut', täällä ei häiritse niin mikään—hiljaisuutta.
Voi, voi, kuinka täällä siis on hauska!
Mikä ihana näköala tuosta ikkunasta! Maantie, niin, maantie, jota ei kukaan aja. Ja järvi, jota ei kukaan souda, ja niitty ja saaret ja salmet ja tähdet ja taivas ja kuu … ja metsää, metsää, metsää—eikä yhtään ihmistä, ei niin ristin sielua päiväkausiin koko talossa, paitsi muutamia liinatukkia lapsikakaroita, jotka ovat jätetyt tovereiksi pienemmilleen ja minulle. Koeta puhella niiden kanssa, niin sysäävät sormet suuhunsa ja kysyvät: »Hah'» Ja jos jotain kysyt, niin sanovat: »En mää tierä».
Mutta tietysti on kuitenkin ihanata tämä maaelämä, tämä sisämaan luonto, tää maa tuhatjärvinen. Se on vain minun syyni, että minua haukottaa. »Oi, teitä valoisat pohjolan yöt, kun aurinko myötään päilyy, veen vienossa taivahan kanss» … jahah, valoisat, kiitän nöyrimmästi, niin valoisat, ettei saa yökausiin unta silmiinsä ja sääsket ynisevät korvan juuressa lakkaamatta. Ei sovi moittia.
Muistaakseni olen minä täällä terveyttäni hoitamassa, hermojani parantamassa, saamassa maitokuuria (tai -kuria)—siitä Jumalan viljasta ei ainakaan ole puutetta. Saisit sitä vaikka silmivedeksesi. Siihen se olisikin omansa, mutta olut on luotu juotavaksi.
Oi, jos olisi Kappeli tuolla metsän reunassa aholla, jonne saisi mennä joka ilta istumaan, juoda tuutinkinsa ja syödä portsioninsa ja sen päälle kahvia—liköörin kera.
Ei ole. Mutta täällä on hapanta leipää ja pitkääpiimää ja talkkunaa ja maitovelliä, on puulusikoita ja torakoita.
Ihana on tämä maaelämä. Ei saa postia kuin kerran viikossa. Ei saa »Päivälehteään» joka aamu vuoteelleen. Viisi kertaa viikossa on painoeste.
Täällä sataa melkein aina, taikka on niin kylmä tuuli, että vatsa vilustuu ja heltyy. Taikka kun ei sitä tee, niin on niin tukehduttavan kuuma, että kieli tahtoo suuhun sulaa.
Tulkaa siis tänne maalle, tulkaa joka mies nauttimaan luonnon helmassa, hatarissa pihanpääkamareissa ja vuotavissa venheissä! Tulkaa rämpimään vetisiä soita ja kapuamaan kivisiä kankaita!
Se on totta, teillä on se viheriä Esplanadi, teillä on viileä
Kaivopuisto ja Else Moser ja avara, vilkas meri. Teillä on Hesperia ja
»Sirkus veden alla» ja Korkeasaari ja Kaisaniemen päivälliset musiikin
kanssa. Mutta mitä se on kaikki—?
Jahah! Vihdoinkin siis posti viikon päästä!
Mitä—? Onko Kappeli jo avattu!? Se uusi, komea, lasiseinäinen Kappeli, jota minä en saanut nähdäkään!
Totta tosiaan!
»Kappeli avattiin viime sunnuntaina!»
* * * * *
—»Lapset, sanokaa emännälle, että herättäisi minut aamulla varhain … minulla on hyvin tärkeitä asioita … minun täytyy heti paikalla matkustaa Helsinkiin.»
Juhani Aho: Lastuja, toinen kokoelma WSOY, 1892
Heinäkuun lastu oli "Purjeita kuivaamassa" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.
Kesäkuun lastu oli "Uskollinen" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.
Toukokuun lastu oli "Vanha muisto" Juhani Ahon toisesta lastukokoelmasta vuodelta 1892.
Huhtikuun lastu oli "Rakkauden kirje" Juhani Ahon toisesta lastukokoelmasta vuodelta 1892.
Maaliskuun lastu oli "Miten tahtoisin elää ja miten kuolla" Juhani Ahon kolmannesta lastukokoelmasta vuodelta 1896.
Helmikuun lastu oli "Tuomiokello" Juhani Ahon neljännestä lastukokoelmasta vuodelta 1899.