Juhani Aho

Juhani Aho kartalla

Juhani Aho 11.9.1861–8.8.1921

 

Juhani Aho eli Johannes Brofeldt syntyi Lapinlahdella Väärnin pappilassa ja vietti lapsuutensa Iisalmen seudulla. Koulunsa Aho kävi Kuopion lyseossa ja siirtyi sen jälkeen opiskelemaan Helsingin yliopistoon. 

Kun Juhani Aho ja hänen vaimonsa Venny Soldan-Brofeldt vuonna 1897 vuokrasivat talon nykyisen Järvenpään alueelta, he tulivat samalla perustaneeksi Tuusulanjärven taiteilijayhteisön, johon asettuivat myös Pekka Halonen, Johan Henrik Erkko, Eero Järnefelt ja Jean Sibelius. Viimeiset vuotensa Ahot asuivat Helsingissä.

Kirjailija

Juhani Aho oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. Hän kehitti määrätietoisesti suomen kieltä ja loi samalla pohjaa modernille kirjasuomelle. Aho kuvasi suomalaista, erityisesti savolaista luontoa. Hänen teoksistaan välittyy lämmin, joskus myös kriittinen suhtautuminen kansanihmisiin ja maaseudun kulttuuriin. Ahon lastuissa luonnonkuvaukset asettuvat usein rinnan ihmisen mielentilojen kanssa. Ahon teokset Rautatie ja Siihen aikaan kun isä lampun osti ovat tunnettuja kuvauksia tekniikan vaikutuksista maaseudun elämään.

Juhani Aho otti vaikutteita pohjoismaisista ja eurooppalaisista virtauksista. Hän toteutti 1800-luvun kansainvälisessä kirjallisuudessa esiin noussutta realistista estetiikkaa. Hienovireiset ja tarkat naisten tunteiden kuvaukset teoksissa Papin tytär, Papin rouva ja Juha eivät ole menettäneet koskettavuuttaan. Aho oli ensimmäinen kansainvälisesti tunnettu suomalainen kirjailija. Hänen teoksiaan käännettiin ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja saksaksi jo 1800-luvulla, ja myöhemmin monille muille kielille.

Juhani Ahon tuotanto on aihepiiriltään laaja: se liikkuu pienimuotoisista kertomuksista ja kuvauksista yhteiskunnallisiin aiheisiin ja laajoihin Suomen kansan vaiheita luotaaviin historiallisiin teoksiin. Uusi ja vanha aika törmäävät toisiinsa Karjalaan sijoittuvassa Panu-romaanissa. Kevät ja takatalvi on laaja romaani 1800-luvun suomalaisuusaatteista.

Aho rohkeni tarttua myös arkaluontoisiin aiheisiin. Naturalistisen kauden teokset, Helsinkiin (1889), Yksin (1890) ja Papin rouva (1893) herättivät kohua ja kiivastakin kritiikkiä. Sortokauden tuntojen tulkitseminen lastukokoelmissa Katajainen kansani teki Juhani Ahon tuotannosta poliittisesti vaarallisen. Kirjallisen toimintansa vuoksi hän joutuikin pakenemaan perheineen vuodeksi Italiaan ja Itävaltaan.

1900-luvun alusta lähtien Aho käsitteli tuotannossaan aatteellisia ja moraalisia kysymyksiä: kalastajayhteisön eettisiä valintoja romaanissa Omatunto ja rauhanaatteen murenemista maailmansodan jalkoihin romaanissa Rauhan erakko.

Juhani Ahon kirjallis-yhteiskunnalliseen ystäväpiiriin kuuluivat omien veljien lisäksi Elisabeth Järnefelt ja hänen poikansa Kasper, Arvid, Eero ja Armas, kansankirjailija Heikki Kauppinen eli Kauppis-Heikki sekä ajoittain myös Minna Canth.

Kääntäjä

Juhani Aho suomensi varsinkin pohjoismaista, mutta myös ranskalaista kirjallisuutta. Vuoteen 1906 vuoteen 1920 Aho osallistui raamatunkäännöskomitean työhön.

Toimittaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Juhani Aho vaikutti myös journalistina. Hän avusti Uutta Suometarta, toimi Kaiku-lehden kirjeenvaihtajana, toimitti Keski-Suomea, Savoa ja Uutta Kuvalehteä. Opiskeluajastaan lähtien Juhani Aho kuului aikansa kansallisiin ja sosiaalisiin radikaaleihin. Nuoren Suomen kannattajana hän olikin yksi Päivälehden perustajista. Päivälehden jatkajan, Helsingin Sanomien, avustajana Aho toimi kuolemaansa saakka.

Kalastaja

Juhani Aho oli innokas perhokalastaja. Vuonna 1906 hän tutustui Viitasaaren Huopanankoskeen, jossa hän sen jälkeen kävi neljäntoista vuoden ajan joka kevät ja syksy lohia pyytämässä. Hän kalasti myös Tuusulanjärvellä ja perheen kesänviettopaikassa Tvärminnessä.

Lähteet

Aho, Antti J. 1951: Juhani Aho I ja II. Helsinki: WSOY
Aho, Antti J. (toim.) 1948: Juhani Aho ja hänen aikansa. Kuvateos. Helsinki: WSOY.
Niemi, Juhani 1998: Juhani Aho. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- (viitattu 25.8.2010). Saatavissa: http://www.kansallisbiografia.fi URN:NBN:fi-fe20051410

 

 

Tuotanto aikajärjestyksessä

 

  • Siihen aikaan kun isä lampun osti. 1883

  • Kievarin pihalla; Muudan markkinamies. WSOY, 1884.

  • Rautatie. romaani, kuvitus Eero Järnefelt. WSOY, 1884.

  • Papin tytär. romaani. WSOY, 1885.

  • Hellmanin herra; Esimerkin vuoksi. WSOY, 1886.

  • Juhani Aho, Kauppis-Heikki ja Pekka Aho: Novelleja. Kuopio: Wickström, 1888.

  • Helsinkiin. kertomus. WSOY, 1889.

  • Kuvauksia. novellikokoelma. Kuopio: Kastegrenin kirjakauppa, 1889.

  • Muuan markkinamies. 2. painos. WSOY, 1889.

  • Yksin. romaani. WSOY, 1890.

  • Lastuja: kertomuksia ja kuvauksia. WSOY, 1891.

  • Uusia lastuja: kertomuksia ja kuvauksia. WSOY, 1892.

  • Juhani Ahon kirjoittamia lastuja: valikoima teoksista Lastuja ja Uusia lastuja. WSOY, 1893.

  • Papin rouva. romaani. WSOY, 1893.

  • Heränneitä: kuvauksia herännäisyyden ajoilta, novellikokoelma. WSOY, 1894.

  • Maailman murjoma, kertomus, lukujen alkukuvat Eero Järnefelt. WSOY, 1894.

  • Suomalainen kuvakirja lapsille ja nuorisolle, kuvitus Venny Soldan-Brofeldt. Hagelstam, Helsinki 1894.

  • Kertomuksia ja kuvauksia, kuvitus Eero Järnefelt. WSOY, 1896.

  • Lastuja: kolmas kokoelma. WSOY, 1896.

  • Panu: kuvauksia kristinuskon ja pakanuuden lopputaistelusta Suomessa, romaani. WSOY, 1897.

  • Katajainen kansani: ja muita uusia ja vanhoja lastuja vuosilta 1891 ja 1899. WSOY, 1899.

  • Kolme lastua lapsille. WSOY, 1899.

  • Lastuja: neljäs kokoelma. WSOY, 1899.

  • Juhani Ahon kirjasia kansalaisille 1–2. WSOY, 1900.

  • Katajainen kansani. 2. sarja. WSOY, 1900.

  • Aatteiden mies: piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä. WSOY, 1901.

  • Kansalaisadressi 1901: kertomus asevelvollisuusasian johdosta syntyneestä kansalaisadressista vuonna 1901, tekijät Juhani Aho ym. WSOY, 1901.

  • Tutkimus taudin syistä: "rauhan aatteelle" omistettu. WSOY, 1901.

  • Metsästysalueiden muodostamisesta ja metsänriistan hoidosta. WSOY, 1902.

  • Panu: nelinäytöksinen näytelmä. WSOY, 1903.

  • Lastuja: viides kokoelma. WSOY, 1904.

  • Antti Ahlström: hans lif och verksamhet, elämäkerta. Helsinki 1905. (ilmestyi suomeksi 7 vihkona nimellä Antti Ahlströmin elämäntyö. 1907–1910)

  • Lastuja: valikoima kouluja varten: tekijän toimittama. WSOY, 1905.

  • Kevät ja takatalvi 1–2, romaani. Otava, 1906.

  • Minkä mitäkin Italiasta, matkakertomus. Otava, 1906.

  • Tuomio: kolminäytöksinen näytelmä. Otava, 1907.

  • Minkä mitäkin Tyrolista, matkakertomus, kuvitus Björn Wasastjerna. Otava, 1908.

  • Eläimiä, novellikokoelma. WSOY, 1911.

  • Juha, romaani. Otava, 1911

  • Sanomalehtimiesajoiltani. Otava, 1911.

  • Maisemia: valikoima lastuja. WSOY, 1912.

  • Muistelmia ja matkakuvia: sanomalehtimiesajoiltani 2. Otava, 1912.

  • Sasu Punanen: ja muita lastuja. WSOY, 1912.

  • Tyven meri: lastuja. WSOY, 1912.

  • Vuorilla ja vuorten takana, novellikokoelma. Otava, 1912.

  • Omatunto: saaristokertomus, romaani. Otava, 1914.

  • Kuvia ja kuvitelmia Suomen historiasta 1–3. 1915.

  • Rauhan erakko, romaani. Otava, 1916.

  • Lastuja: seitsemäs kokoelma. WSOY, 1917.

  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 1–3. WSOY, 1918–1919.

  • Kootut teokset 1–10. WSOY, 1918–1922.

  • Rakkautta, novellikokoelma. WSOY, 1919.

  • Muistatko?: kukkia keväiseltä niityltä. WSOY, 1920.

  • Kootut lastut 1–2. WSOY, 1921.

  • Lastuja 8: lohilastuja ja kalakaskuja. WSOY, 1921.

  • Matkakuvia: minkä mitäkin Italiasta: minkä mitäkin Tyrolista: matkoilta omassa maassa! WSOY, 1922.

  • Lastuja lapsille, kuvitus P. Halonen ja V. Soldan-Brofeldt. WSOY, 1923.

  • Lastuja: valikoima kouluja varten: tekijän toimittama. WSOY, 1926.

  • Eläinsatuja. WSOY, 1928.

  • Lastuja lapsista. WSOY, 1929.

  • Kosioretkestä Maailman murjomaan: yhdeksän kertomusta. WSOY, 1948.

  • Valitut teokset, johdanto Vilho Suomi. WSOY, 1953.

Juhani Ahoa käsitteleviä teoksia

 

Elämäkertoja (suomeksi):

Aho, Antti J. 1951: Juhani Aho. Edellinen osa – Elämä ja teokset. Helsinki: WSOY.

Aho, Antti J. 1951: Juhani Aho. Jälkimmäinen osa – Elämä ja teokset. Helsinki: WSOY.

Castrén, Gunnar 1922: Juhani Aho. Osa 1. Suomentanut Joel Lehtonen. Porvoo: WSOY.

Castren, Gunnar 1923: Juhani Aho. Osa 2. Suomentanut Joel Lehtonen. Porvoo: WSOY.

Havu, I. 1929: Juhani Aho. Helsinki: Otava.

Niemi, Juhani 1985: Juhani Aho. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Rajala, Panu 2011: Naisten mies ja aatteiden. Juhani Ahon elämäntaide. Helsinki: WSOY.

 

Elämäkertoja (ruotsiksi):

Castrén, Gunnar Juhani Aho I–II. Helsingfors: Schildt.

 

Muita teoksia:

Anne Helttunen & Tuula Uusi-Hallila 2010: Juhani Aho – vastakohtien tasapainoa. Helsinki: WSOYpro.

Tuomas Hinttula, Raimo Olkkonen & Kyösti Varis (toim.) 2009: Kirjamies Juhani Aho kalamiehenä. Helsinki: Juhani Ahon kalastusperinneseura.

Koskimies, Rafael 1975: Kymmenen tutkielmaa Juhani Ahosta. Helsinki: SKS.

Niemi, Juhani (toim.) 1986: Juhani Ahon kirjeitä. Helsinki: SKS.

Nummi, Jyrki 2002: Aika Pariisissa. Juhani Ahon ranskalainen kausi 1889–1890. Helsinki: SKS.

Jyrki Nummi, Riikka Rossi & Saija Isomaa (toim.) 2011: Pariisista Iisalmeen. Kansainvälinen ja kansallinen Juhani Aho. Helsinki: SKS.

Turtola, Martti 2011: Kansalliskirjailija Juhani Aho. Helsinki: Edico. [E-kirjana nimellä: Juhani Aho – myrskyisästä myllerryksestä seesteiseen suvantoon]

Setälä, Helmi 1912: Juhani Aho – ääriviivoja. Helsinki: Otava.

 

Teoksia, joissa mukana Juhani Aho:

 

Kuvateoksia:

Aho, Antti J. (toim.) 1948: Juhani Aho ja hänen aikaansa: kuvateos. Helsinki: WSOY.

 

Kokoelmateoksia:

Niemi, Juhani (toim.) 1985–1990: Kodin suuret klassikot. Juhani Aho, osat 1–4. Espoo: Weilin+Göös.

 

Dokumentteja ja ohjelmia:

Juhani Aho ja Venny Soldan – Kansakunnan perilliset. Katsottavissa Yle Areenasta. (Tarkistettu 18.7.2022)

 

Muita seuroja:

Juhani Ahon kalastusperinneseura