Uutisia
Elämäkerrat - kirjailija Juhani Aho
Juhani Ahon seuran tapahtumia
Juhani Aho kartalla
Facebook - Juhani Ahon seura


Käännökset Juhani Ahon teoksista
Juhani Ahon suomentamia teoksia
Sövellyksiä Juhani Ahon teksteihin
Eiffel-torni Pariisissa





Kokoelmanäyttely: Eero Järnefelt & Venny Soldan-Brofeldt, Järvenpään taidemuseo
Eero Jörnefelt, Pioneja 1919 öljy, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) päärakennus (Hallituskatu 1, Helsinki). Talo valmistui v. 1890. Suunnitelija arkkitehti Sebastian Gripenberg. Laajennus 1934 arkkitehti Jussi Paaatela.
SKS:n sisäkaton arvokkaat korsitemaalaukset on suunnitellut ja toteuttanut Koristemaalausliike Salomon Wuori.
SKS:n kirjasto
SKS:n perinnearkisto
Kijailija Juhani Aho kalastamassa Huopanankoskella, kuvaaja Rudolf Ahonius, 1900-1915. Keski-Suomen museo.
Juhani Aho: Lastuj VIII - Lohilastuja ja kalakaskuja. WSOY 1921


 

JUHANI AHON KIRJALLINEN TUOTANTO

Juhani Ahon tuotanto mm: hänen ensimmäinen kirjallinen työnsä oli kertomus Siihen aikaan kun isä lampun osti (1883). Romaani Rautatie (1884) eli kertomus ukosta ja akasta jotka eivät olleet sitä ennen nähneet, tekee Ahosta kirjailijan.  Papin tytär (1885) - nuoren tytön kipeä kasvukertomus.  Yksin (1890) - miehen matka itseensä.  Papin rouva (1893) - sukeltaa naisen sieluun.  Panu (1897) - historiallinen romaani.  Juha (1911) - myöhäistuotannon helmi.  Rauhan erakko (1916) - tulee sodan keskelle.  Ahon viimeinen teos on Muistatko -? (1920).

Ensimmäinen kokoelma lyhyitä kertomuksia, LASTUJA, ilmestyi vuonna 1891.  Aho kirjoitti kaikkiaan kahdeksan lastukokoelmaa.  Ne muodostavat suuren - ja monimuotoisen osan Juhani Ahon tuotannosta.  Viimeinen lastukokoelma Lohilastuja ja kalakaskuja (1921) on suomalaisen kalastuskirjallisuuden klassikko. Lisätietoja lastuista sivulta "Linkit & Lastut".

Luettelo Juhani Ahon kirjallisesta tuotannosta on esitetty sivulla 'Juhani Aho' (klikkaa yläpalkista).

 

Juhani Ahosta kirjoitetut ELÄMÄKERRAT mm.

Gunnar Castrén: JUHANI AHO I & II, suomentanut Joel Lehtonen. WSOY 1922. 605 sivua.  Sama ruotsiksi, på svenska, Holger Schildts Förlagsaktiebolag, 1922.  652 sidor

I. Havu: JUHANI AHO. OTAVA 1929. 308 sivua.

Antti J. Aho (Juhani Ahon poika): JUHANI AHO I & II, WSOY 1951. 1006 sivua. LIsäksi: JUHANI AHO JA HÄNEN AIKAANSA. Kuvateos, toimittanut Antti J. Aho.l WSOY 1948. 184 sivua

Juhani Niemi: JUHANI AHO. SKS, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 414, 1985. 243 sivua

Panu Rajala: NAISTEN MIES JA AATTEIDEN. JUHANI AHON ELÄMÄNTAIDE. WSOY 2011. 442 sivua

Anne Helttunen & Tuula Uusi-Hallila: JUHANI AHO. VASTAKOHTIEN TASAPAINOA. WSOYpro 2010. 119 sivua.

Juhani Ahon puolisosta taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtistä (1863-1945) kirjoitetut elämäkerrat mm.

Riitta Konttinen: BOHEEMIELÄMÄ. VENNY-SOLDAN-BROFELDTIN TAITEILIJANTIE. Otava 1996. 416 sivua.

Antti J. Aho, toimittanut: VENNY SOLDAN-BROFELDT JA HÄNEN MAAILMANSA. LUONNOKSIA JA MUISTELMIA. WSOY 1946. 166 sivua.

 

Seuran TAPAHTUMAHISTORIA

Juhani Ahon Seuran tapahtumahistoria löytyy facebookista ja sivulta 'Juhani Ahon Seura'. Sivustolla on myös luettavissa seuran jäsenkirjeet. Siellä on myös JÄSENILMOITTAUTUMISLOMAKE. Liity mukaan seuran jäseneksi!  Henkilöjäsenen jäsenmaksu vuonna 2026 on 20 €, 

 

JUHANI AHO KARTALLA

Tervetuloa Jussin jalanjäljille. Olemme koonneet eri kohteita sivustolle (sivulla Juhani Aho). Voit ehdottaa uutta kohdetta kartalle.  Karttaa päivittys on nyt valmis. Sieltä löytyvät esim. Helsingissä mm.: Annankatu 28, Armfeltintie 6, Korkeavuorenkatu 23, Pietarinkatu 5, Ravintola Kämp, Senaatin talo Snellmaninkatu 1, Suomen Kansallisteatteri, Ullanlinnan kylpylä, Vanha Ylioppilastalo. Muita kohteita mm.. Juhani Ahon hauta Iisalmen vanha kirkko, Mansikkaniemen pappila, Väärnin pappila jne. Jokaisessa kohteessa on kuva ja selostava teksti. Linkki: Juhani Aho kartalla

 

FACEBOOK

Seuraa meitä facebookissa (httos:www.facebook.com/juhaniahonseura). 

 

JUHANI AHON SEURAN JÄSENKIRJE nr 4/2025 (10.12.2025, 10 sivua)

 

Jäsenkirje nr 4 on postitettu seuran jäsenille 10.12.2025.  Kijeen aiheina ovat

- johtokunnan tervehdys

- kooste tämän vuoden 2025 tapahtumista

- uusia sivuja verkkosiuillamme:

- KÄÄNNÖKSET luettelo Juhani Ahon tuotannosta tehtyihin käännöksiin. Ahon teoksia on käännetty 23 eri kielelle. .(https://juhaniahonseura.yhdistysavain.fi/kaannokset)

- SUOMENNOKSET lista Juhani Ahon suomentamista teoksista (https://juhaniahonseura.yhdistysavain.fi/suomennokset)

- SÄVELLYKSET luettelo Juhani Ahon teosten pohjalta tehtyihin sävellyksiin (26 säveltäjää) (https://jjuhaniahonseura.yhdistysavain.fi/savellykset

- Juhani Aho oli Pariisissa n 15.9.1889 - 22.5.1890. Aho kirjoitti 'Yksin' .pienoisromaania Pariisin aikoinaan.  Valokuvia Pariisista.

 

Yksin pienoisromaani (1890) on käännetty kymmenelle kielelle

Sam - Waḥdī - Seul -  Üksi - Einsam - Alleen – Alene - Osamělý - Odinokij - Ensam

lisäksi teoksen pohjalta on sävelletty pienoisooppera ’Yksin’ 1982. Säveltäjä Sakari Seppälä. Libretto: Lilja Kinnunen-Riipinen, sekä melodraama ’Ainoani’ tilaajana DI-pianisti Maria Suokas 2015. Käsikirjoitus Suvi Nuotio. Säveltäjät: Ilkka von Böhm, Minna Leinonen, Esa Ylivaara. Lausuja Tuukka Vasama. ’Ainoani’ on nähtävissä ja kuunneltavissa YLE Areenassa ’Musiikkistudion klubi-ilta’.

Yle Areena: AINOANI! – Musiikkistudion klubi-ilta. 13.10.2017, kesto 1 h 4 min.

https://areena.yle.fi/1-3865373

 

Kirjallisuutta Juhani Ahon Pariisin ajoilta:

Yksin, Juhani Aho. Wsoy 1890. 106 s.

Muistelmia ja matkakuvia. Juhani Aho. E-kirja WSOY 1921. mm. Matkalta Pariisiin v. 1889; Muutamia kuvia Pariisin maailmannäyttelystä 1889; Polkupyörällä Pariisissa ja Sasu Punanen Pariisin saunassa. 

Juhani Aho. Gunnar Castrén. Suomentanut Joel Lehtonen. II osa. WSOY 1922. 313 s. Sivut 217-263. Pariisin matka ja ”Yksin”

Juhani Aho. I. Havu. Otava 1929. 307 s. Sivut  111-122 Pariisin matka - Yksin.

Juhani Aho ja hänen aikaansa. Kuvateos. Toimittanut Antti J. Aho. WSOY 1948. 184 s. Sivut Pariisissa  70 - 73 Pariisissa 1889-1890

Juhani Aho. Elämä ja teokset. Kirjoittanut Antti J. Aho. Edellinen osa. WSOY 1951. 528 s.  Sivut 332-351 Ensimmäinen ulkomaanmatka 1889-1890.

Juhani Aho. Juhani Niemi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 414. 1985. 243 s. Sivut 85-94 Ranskalainen visiitti.

Juhani Ahon kirjeitä. Toimittanut Juhani Niemi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 441. 1986. Sivut Pariisista  134 (16.9.1889) - 148 (21.5.1890).

Aika Pariisissa. Juhani Ahon ranskalainen kausi 1889-1890. Jyrki Nummi. Suomen Kirjallisuuden  Seuran Toimituksia 864. 2002. 447 s. 

Juhani Aho. Vastakohtien tasapainoa. Anne Helttunen - Tuula Uusi-Hallila. WSOYpro Oy 2010. 119 s. Sivut 46 - 52. Ensimmäistä kertaa suureen maailmaan. Yksin - miehen matka itseensä.

Naisten mies ja aatteiden. Juhani Ahon elämäntaide. Panu Rajala. WSOY 2011. 442 s. Sivut 127- 172. Yksinäisen miehen harhautus.

Kansalliskirjailija Juhani Aho. Martti Turtola - Tarja Lappalainen. Edico Oy 2011. 284 s. Sivut 89-98. Pariisissa ja Yksin-teos.

 

KESÄKAUSI 2026 TUUSULANJÄRVEN MUSEOKOHTEISSA ON ALKANUT!

 

Hurmaavat taiteilijakodit Ahola (Sibeliukssenväylä 57), Suviranta ja Villa Kokkonen  ja Järvenpään taidemuseo ovat siirtyneet kesäaukioloaikoihin. 2.5.2026 avautui päivitettynä Järvenpään taidemuseon rakastettu kokoelmanäyttely Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt. Nyt mukana on maalauksia taiteilijoiden puutarhoista sekä kukkaloistosta ja nähtäville tulee myös kokoelmaan lahjoitettuja uusimpia teoksia.

Lisätietoja: www.jarvenpaantaidemuseo.fi

 

Juhani Ahon seuran JÄSENKIRJE nr 1/2026 (7.5.2026)

on luettavissa sivulla: juhani ahon seura/tapahtumat

 

VIERAILU SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN (SKS) KIRJALLISUUSARKISTOON to 28.5.2026

 

Juhani 'Ahon seura järjesti jäsenilleen vierailun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistoon torstaina 28.5.2026. Kuvakooste vierailusta löytyy facebook-sivuiltamme. SKS:n toimintaa ja perinnearkistoa meille esitteli tapahtumakoordinaattori Roope Kotiniemi. Kirjallisuusarkiston saloihin meidät johdatti arkistotutkija Tarja Soiniola ja tietoasiantuntija (kirjallisuudentutkimus) Vesa Kyllönen esitteli meille SKS:n kirjastoa. Kiitämme upeasta SKS:n toiminnan esittelystä ja mahtavasta tietopaketista.

SKS:n toiminnasta lyhyesti:

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustivat vuonna 1831 Helsingin yliopiston piirissä vaikuttaneet miehet, joilla oli yhteinen unelma suomen kielestä tieteen ja kirjallisuuden kielenä. Yksi heistä oli tuotteliaana suomen kielen sanaseppänä tunnettu Elias Lönnrot, joka keksi sanan kirjallisuus SKS:n nimeä varten.

SKS:n päärakennuksen (Hallituskatu 1, Helsinki) arvokkaat ssäkaton koristemaalaukset ovat peräisin talon valmistusmisvuodelta 1890 (Koristemaalausliike Salomon Wuori). Uusrenesanssityylisen talon on suunnitellut arkkitehti Sebastian Gripenberg (1850-1925), Taloa laajennettin 1934 arkkitehti Jussi Paatelan (1886-1962) suunnitelman mukaan.

SKS:n ARKISTO:

- Perinteen ja nykykulttuurin kokoelma

- Arkiston perinnelajikortisto sisältää noin kolme miljoonaa arkistokorttia perinteen lajin, aiheen, kotipaikan ja kerääjän mukaan järjestettyinä. SKS:n perinnelajikortisto valittiin vuonna 2024 UNESCO:n kansalliseen Maailman muisti-rekisteriin, johon on koottu kansallisesti merkittävää asiakirjallista ja kirjallista kulttuuriperintöä.

- Kirjallisuuden ja kulttuurihistoan kokoelma.

Yli 3 hyllykilometriä aineistoja (tekstejä, valokuvia, äänitteitä, videoita - 1300-luvulta tähän päivään).

SKS:n KIRJASTO:

- Kultturin tutkimuksen kokoelma - Kirjallisuuden tutkimuksen kokoelma.

- Erikoiskokoelma (esim. Kalevala-kokoelma: käännöksiä yli 60 kielelle)

SKS:n TIEDEKUSTANTAMO:

- Verkkojulkaisuja - Vertaisarvioituja tiedekirjoja.

Kustannustoimintaa vuodesta 1834.

KIRJALLISUUDEN VIENTIKESKUS: FILI - edistää kirjallisuuden vientä

SKS.n TUTKIMUSTOIMINTA:

- humanistista perustutkimusta - suomalaisen kirjallisuuden kriittisiä editioita.

Lisätietoa SKS:n toiminnasta verkkosivuilla: www.finlit.fi

 

UUTTA KESÄLLÄ 2026 AHOLASSA

 

Ahola on kirjailija Juhani Ahon ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijakoti 1897-1911 Tuusulanjärven rannalla Sibeliuksenväylä 57, Järvenpää. Avoinna touko-syyskuu ti-su klo 10-17. 

Aholan yläkerrassa on esillä kalamies Juhani Ahon tarinaa ja kertomuksia taitailijayhteisön kalastusretkistä. Lisää aiheesta facebook-sivuillamme. Aholan fb-linkki: https://www.facebook.com/jarvenpaa.ahola#

 

Voit myös käydä lukemassa kattavan artikkelin 'Kalamies Juhani Aho' verkkosivuillamme.

 

Ahon viimeinen lastukokoelma 'Lastuja VIII' (Lohilastuja ja kalakaskuja)' ilmestyi keväällä 1921 (Wsoy), 264 sivua.

 

Listätietoja Aholasta: www.jarvenpaantaidemuseo.fi

 

Kuukauden lastu: Syksyllä

Juhani Ahon muotokuvan maalasi
Venny Soldan-Brofeldt vuonna 1891.

Ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija

 

Juhani Aho oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. Häntä on pidetty leimallisesti kansallisena kirjailijana ja modernin kirjasuomen kehittäjänä, mutta samalla hän oli 1800-luvun lopun eurooppalaisen modernismin edustaja ja tavoitteli kansainvälistä yleisöä. Kirjailijantyön ohella Aho toimitti lukuisia lehtiä sekä käänsi kirjallisuutta suomen kielelle. Viimeisin loistava suomennos on belgialaisen nobelistin Maurice Maeterlinckin (1862-1949) satunäytelmä 'Sininen lintu' (L'oiseau bleu 1908), WSOY 1921. 

Juhani Ahon Seura ry:n tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Juhani Ahon tuotantoa ja elämää. Seuran pyrkimyksenä on myös herättää kiinnostusta Ahon kotiseudulta ja Pohjois-Savosta syntyisin olevien kirjailijoiden ja taiteilijoiden tuotantoon.

Seura järjestää kirjallisuusiltoja, keskustelutilaisuuksia ja retkiä.

Seuralta voi anoa avustusta Juhani Ahoon liittyvien projektien rahoitukseen.

 

Kansainvälinen Juhani Aho

Juhani Aho oli oman aikansa kansainvälisesti tunnetuin suomalainen kirjailija, jonka teoksia käännettiin eri kielille jo 1800-luvun lopulla. Hän on myös ajankohtainen, sillä viime vuosina hänen romaaneistaan on julkaistu useita tuoreita käännöksiä:

  • 2005 englanniksi Juha, Juha, kääntäjä Richard A. Impola (Aspasia Books)
  • 2010 karjalan kielellä Juha: Juha, kääntäjä Lûdmila Markianova, (Karjalan Kielen seura)
  • 2011 viroksi Yksin, Üksi, kääntäjä Ants Paikre (Loomingu Ramatukogu)
  • 2012 englanniksi Rautatie, The Railroad, kääntäjä Owen Witesman (Norvik Press)
  • 2012 hepreaksi Juha, Yuha, kääntäjä Rami Saari (Poalim)
  • 2012 japaniksi Muistatko -? Kukkia keväiseltä niityltä: Finrando no pawā supotto : oboeteiru ka – ?). Kääntäjä Yumi Mei (Atsugi: Hjosui)
  • 2013 ranskaksi Yksin, Seul, kääntäjä Bénédicte Villain (Rivages)
  • 2013 arabiaksi Yksin: Waḥdī. Kääntäjä Sayyid, Duʿāʼ. (Al-Qāhirah: Wikāla Sfinks)
  • 2013 karjalan kielellä Rautatie; Raudutie. kääntäjä Lûdmila Markianova, (Karjalan Kielen seura)
  • 2013 karjalan kielellä Lastuja: Lastuloi. kääntäjä Lûdmila Markianova, (Karjalan Kielen seura)
  • 2014 italiaksi Panu, Panu, kääntäjä Marcello Ganassini di Camerati (Vocifuoriscena)
  • 2014 bulgariaksi Yksin: Sam : roman. Kääntäjä: Cvetanova, Rosica. (Sofiâ: Persej / Perseus)
  • 2015 italiaksi Juha. Juha, kääntäjä Marcello Ganassini di Camerati (Vocifuoriscena)
  • 2015 bulgariaksi Juha; Ûha : roman. Kääntäjä: Cvetanova, Rosica. (Sofiâ: Persej / Perseus)
  • 2020 kiinaksi Papin tytär, kääntäjä Ni Xiaojing (China International Radio Press)
  • 2021 hepreaksi Rautatie: Mesillat ha-barzel. Kääntäjä: Rami Saari (Jerušalajim: Carmel)
  • 2024 saksaksi Rauhan erakko: Der Eremit des Friedens.Kääntäjä: Gabriele Schrey-Vasara. (Wien : Braumüller)

Lisätietoja: Valitse ylävalikosta 'KÄÄNNÖKSET' (Juhani Ahon tuotannosta tehdyt käännökset, 23 kielelle) tai 'SUOMENNOKSET' (Juhani Ahon suomentamia teoksia)

Der Eremit des Friedens (RAUHAN ERAKKO). Kääntäjä Gabriele Schrey-Vasara (Wien: Braumüller) 2024
Juhani Ahon seura - Kuukaudne lastu
Syyskuun kesä - Juhani Ahon syyskuun 2026 lastu
Kotoinen kylyni - Juhani Ahon elokuun 2026 lastu
Idän halla - Juhani Ahon heinäkuun 2026 lastu
Vanha valkame - Juhani Ahon kesäkuun 2026 lastu
Liisan lehmä - Juhani Ahon toukokuun 2026 lastu
Suurin totuus - Juhani Ahon huhtikuun 2026 lastu
Kerran konsertissa - Juhani Ahon maaliskuun 2026 lastu
Vanha nuorimies - Juhani Ahon helmikuun 2026 lastu
Vastamyrkky - Juhani Ahon Lastuja toinen kokoelma 1892
Haltian joululahjat - Juhani Ahon joulukuun 2025 lastu
Rautatiejunassa - Juhani Ahon marraskuun 2025 lastu
Metsämiehen muistelma - Juhani Ahon lokakuun 2025 lastu

Kuukauden lastu (lokakuu):

 

SYKSYLLÄ

(Kuvaus Kuopiosta.)

 

On ikävä, pitkäveteinen, pahasiivoinen ja surullinen syksy. Ei näytä olevan talven tulosta puhettakaan. Välistä se kyllä on lähestyvinään, vähän vilahdukselta näytäikse, mutta sitten kohta taas katoaa teille tietymättömille. Iltasilla joskus sattuu, että vieraisilta kotiinsa
palaavat kaupunkilaiset ihmeekseen keksivät selkeän taivaan ja sieltä kiiluvat tähdet. Ja vakuuttavat toisilleen, että kyllä nyt yöllä kylmää ja että huomenna kalahtaa kengän korko routaiseen katuun. Mutta kun he aamulla heräävät, kuulevat he jo vuoteelleen, kuinka vesi peltisissä nurkkaränneissä pitää hermostuttavaa korinata, ja kun nousevat
lämpömittaria kurkistamaan, näkevät he pitkiä vesikyyneliä, jotka lasia myöten alaspäin valuvat. Ulkona sataa, ja poudan ja pakkasen toiveet ovat taas rauenneet.

Tai jos ei sada, niin ainakin on usvaa ja kosteutta ja pahaa siivoa kaduilla. Pilvet roikkelehtavat melkein puiden tasalla, ja savu piipuista painuu alas, että melkein maata viistää. Eikä Puijoakaan näy kuin puolet. Näyttää siltä, kuin tuo komea, köyryselkäinen kukkula olisi paneutunut pitkäkseen pitkin maanpintaa kuin kameli ylhäältä päin tulevan painon pakotuksesta. Harmaata, ahdasta, painavaa ja märkää. Ei mitään vaihtelua silmälle eikä korvalle mitään kuulemista. Esplanadi lialla, puut hataroina ja harvoina, ja kun kello tornissa lyö, niin kuuluu sen ääni niinkuin sukan sisästä. Kuinka tyytymättömän näköisenä Snellmankin, jonka paljaita kasvoja pitkin valuu ikuinen kosteus. Siellä täällä nuuskiskelee puitten juuria märkä koira, karvat limaskaisina ruumista myöten ja häntä roikkelehdellen koipien välissä. Ja tuolla kulmassa värjöttelevät ajurit, hatunlierit levällään, etsien varataivasta räystään suojassa, sill'aikaa kun hevoset pää jalkain välissä seisovat synkkämielisinä ja tuumivat tämän maailman kurjuutta. Ei ole heillä enää rantaankaan kiirettä, sillä laivat ovat lentäneet talvisille teloilleen ja vihellykset vaienneet. Vilkas elämä satamassa on kuollut, ja autioina ammottavat makasiinilaiturien mustat kupeet.
Suuri, kylmä syksyinen laine vain yksin siellä elämöi. Uhkaavana vyöryy se paalujen väliin, pudistelee keltaista harjaansa ja päristeleikse vihaisesti.

Eikä tuo tuollainen ilmanala voi olla ihmiseenkään vaikuttamatta. Matalan taivaan raskaus se häntäkin painaa, litistää ajatukset alleen ja puristaa tunteet näkymättömiin. Vilkkaus kangistuu ja iloisuus kyyristyy sydämen syvimpiin sopukkoihin, niinkuin elohopea talvipakkasella. Vai kohtasitteko yhtään säteilevää silmää ja kuulitteko ulkona ainoatakaan naurun helähdystä? En ainakaan minä.

Ja jos olisin nähnyt, niin olisin kummastellut. Sillä sellainen on ihminen vielä. Kun valo hänen huoneestaan puuttuu ja paksut uutimet peittävät päivän, niin matelee hänen mielensäkin mantereen varassa. Hän elää horroksissa, liikkuu hitaasti ja värisee omaa tyhjyyttään. Ei voi ajatella mitään eikä keksiä mitään alkuperäistä. Ja mitenkäpä voisikaan, kun kahdelta puolen ahdistaa pimeä ja kaksi puhdetta pihtiensä väliin puristaa.

Ja jos eivät olisi jokapäiväisen elämän huolet häntä herättämässä ja leivän murheet kylkeen kutittelemassa, niin nukkuisivat kaikki, kuorsaisivat selällään ja antaisivat maailman mennä menojaan. Makaisivat kuin karhut konnossaan odottaen taivaankannen kohoamista ja valoisamman aamun koittoa. Sellaisia eläimiä he olisivat.

Semmoista se oli koko syksyn. Ja sentähden odoteltiin kylmää ilmaa ja talven tuloa kuin--kesää. Odotettiin, että yht'äkkiä tuuli pohjolaan kampeaa, puhaltaa napapiirin kylmyyttä sekaan ja karkoittaa pilvet.

Ja niinpä tekikin. Kohotti harmaan esiripun melkein huomaamatta ylemmäksi, puhdisti ensin sumuvaipan Puijolta, ja taas köyristi vanhus kyömyisen niskansa, nosti kuin ahven harjaruotonsa pystyyn, ja siinä se nyt seisoo juhlallisena, synkkänä ja totisena. Puijolta päästyään ryntäsi sitten puhuri tavallisella tuimuudellaan puhdistustöitään jatkamaan. Tarttui pilvien liepeisiin, repeli niitä säälimättömästi ja heitteli palasia edellään menemään. Repaleiden välistä kohta kirkasta taivasta välähti, aurinkokin sai sananvuoroa, ja pian paistoivat läheltä ja kaukaa kukkulat ja saaret ja Kallaveden kaukaiset salmet. Suuret selät tekivät kuitenkin vastarintaa. Levittivät sieraimensa ja hengittivät uusia usvia entisten sijaan. Harmaata huurua kumpuili ylös ja alkoi muodostua pilveksi.

Mutta ne, jotka Kallaveden vanhastaan tunsivat, sanoivat, että viimeisiä henkiään se vetelee. Puhdistaa keuhkonsa ja kuolee. Ja kohta sillä on jäinen kalvo silmien päällä.

Eivät saaneet huurut kuitenkaan kauan aikaa kokoontuakseen. Yhä kipakammaksi kiihtyi pohjoinen ja kehittyi siitä vähitellen vihavoivaksi viimaksi. Tähdet paloivat selkeinä ja leimuten kuin lumisateen edellä, ja pikkuiseksi aikaa puhaltautuivat revontuletkin
pärskymään.

Mutta kun oli yön puhaltanut, niin tyyntyi siitä aamupuoleen. Tehtävänsä oli tehnyt pohjolan poika. Ja kaupunkilainen heräsikin siihen, että kuuli kovaa kolinata kadulta. Hypähti vuoteeltaan ja tunsi raittiin kylmyyden huoneessaan. Kiiruhti ikkunaan, repäisi auki uutimen, ja sieltä lävähti hänen silmiinsä hehkuva hohto. Koko kaakkoinen taivas oli kuin olisi tulen vallassa hulmunnut. Ikkunalasiin olivat vesipisarat kiinni jäätyneet, ja lämpömittari näytti viiden pykälän pakkasta.

Hän suki vaatteet ylleen ja kiiruhti ulos. Kengän korko nyt todellakin kalahti katuun, ja ajurien rattaat pitivät hilpeätä helinää, niinkuin olisi rata ollut rautaa ja tie teräksestä alla. Savukaan ei enää levottomasti maata kohden puskenut; valkeana, rauhallisena kiemurana kumpuili se kirkkaalle taivaalle. Kirkkopuiston koivut näyttivät täyteläisemmiksi paisuneen, ja hulakehteleva koiraparvi temmelsi sen laidasta toiseen. Tornin kello löi kirkkaasti ja kuuluvasti. Ja Snellmanin kasvoista sai taas säteillä jalo puhtaus.

Paino oli ihmisten hartioilta pudonnut. Ne kävelivät kuin uusissa vaatteissa, ja askel oli notkea ja käynti rivakka. Silmät loistivat kirkkaina, ja poskipäillä hehkui terveyden puna.

Minä kävelin rantaan, Poikaparvi oli jo luistelemassa, ja jalan alla kurakehteli hieno jää. Siellä oli huutoa, mellastusta ja iloista ilvettä. Suuri, syksyinen laine oli kuolemaisillaan. Väsyneenä loiskahteli se laiturin reunaan, ja pää nyökkäsi kuin torkuksissa. Ei sillä näyttänyt olevan enää omaa tahtoa ollenkaan eikä tekemistä mitään. Odotteli vain, että kokonaan tyyntyisi, saadakseen suoraksi heittäytyä ja kangistua kuolemaan.

Mutta illemmalla vetäytyi taivas taas pilveen. Näytti kuin olisi joku ilmainen olento hiiviskellyt taivaan kantta pitkin ja kevyellä kädellä levitellyt hienoja huntuja kerroksen kerrokseltaan auringon eteen. Oli kuin olisi jotain odottamatonta valmistellut. Mieli kävi jo vähän tyytymättömäksi, ja ajattelin, että nyt se taas alkaa. Ja otsa rypyssä minä odottelin vesipisaroita poskilleni. Mutta vettä ei näkynyt. Sen sijaan leijailee sieltä verkalleen alas jotain valkoista ja hentoa. Laskeutuu alemmaksi, tulee yhä lähemmä. Minä ojennan käteni, ja yht'äkkiä ilmaantuu hihalleni pieni, valkoinen pilkku ... sitten vielä yksi ... kaksi ... kolme ... ja yhä enemmän.

Satoi lunta. Ei tuiskuttanut, vaan seuloa tupsutteli. Ja pehmeästi, kenenkään kuulematta, levittelihe siinä valkoinen, nuoskea vaippa yli maan. Ja se vaippa oli niin taipuisa, että panihe jokaisen epätasaisuuden mukaan. Jäi riippumaan puitten oksille ja huoneiden
räystäille. Ojensihe lankkuja myöten ja tartuskeli ikkunan pieliin. Asettui pitkin suuria toreja ja leveitä katuja.

Jalkain alla narskahteli niin hauskasti. Yht'äkkiä minä kuulin kulkuset, ja ohitseni suhahti hevonen ja reki.

ja niin oli surullisesta, ikävästä syksystä tullut hauska ja iloinen
talvi.

       *       *       *       *       *       *

Mutta eihän siitä sittenkään tullut talvi. Toteutumatta jäävät täällä suuremmatkin toiveet. Alkoi taas vettä sataa. Satoi taivaan täydeltä. Nielaisi hienon lumen ahnaaseen kitaansa. Roudan sulatti ja lian kuohutti.

Ja yhä kestää se ikävä, pitkäveteinen ja pahasiivoinen syksy.

 

 

Juhani Aho: Lastuja, kolmas kokoelma WSOY, 1896

 

Lokakuun lastu oli "Syyskuun kesä" Juhani Ahon kolmannesta lastukokoelmasta vuodelta 1896.

 

Elokuun lastu oli "Kotoinen kylyni" Juhani Ahon toisesta lastukokoelmasta vuodelta 1892.

 

Heinäkuun lastu oli "Idän halla" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.

 

Kesäkuun lastu oli "Vanha valkama" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.

 

Toukokuun lastu oli "Liisan lehmä" Juhani Ahon kolmannesta lastukokoelmasta vuodelta 1896.

 

Huhtikuun lastu oli "Suurin totuus" Juhani Ahon kolmannesta lastukokoelmasta vuodelta 1896.

 

Maaliskuun lastu oli "Kerran konserissa" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.

 

Helmikuun lastu oli "Vanha nuorimies" Juhani Ahon toisesta lastukokoelmasta vuodelta 1892.

 

Tammikuun lastu oli "Vastamyrkky" Juhani Ahon toisesta lastukokoelmasta vuodelta 1892.

 

Joulukuun lastu oli "Haltian joululahjat" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.

 

Marraskuun lastu oli "Rautatiejunassa" Juhani Ahon kolmannesta lastukokoelmasta vuodelta 1896.

 

Lokakuun lastu oli "Metsämiehen muistelma" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.