Juhani Ahon Seura

Juhani Ahon Seuran ensimmäinen perustava kokous pidettiin 1947, ja yhdistys rekisteröitiin Helsingissä vuonna 1949. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli FT Ilmari Havu, ja ensimmäiseen johtokuntaan kuului muun muassa Juhani Ahon poika, Antti J. Aho.

Juhani Ahon Seuran päätarkoituksena on herättää ja ylläpitää kiinnostusta Juhani Ahon ja muiden yläsavolaisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden tuotantoon. Seuran aloitteesta pystytettiin kirjailijan 100-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1961 sekä Helsinkiin että Iisalmeen Aimo Tukiaisen veistämä Juhani Ahon patsas. Vuonna 1958 Seura perusti yhteistyössä Iisalmen maalaiskunnan kanssa Juhani Ahon ja Kauppis-Heikin museon vanhaan pappilarakennukseen Mansikkaniemelle, Koljonvirran taistelupaikan läheisyyteen.

Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Tuusulanjärven Aholaan vuonna 1897 ja tulivat näin perustaneeksi Tuusulanjärven taiteilijayhteisön. Sata vuotta sen jälkeen, Juhani Ahon Seuran pitkällisen valmistelutyön tuloksena, avattiin Aholassa taiteilijaperheen elämää ja tuotantoa esittelevä näyttely. Seura sai näyttelyä varten lahjoituksena kirjoja ja esineistöä Ahon suvun jäseniltä, ekonomi Nina Rewelliltä ja keraamikko Kaarina Aholta. Näyttelyn suunnittelusta vastasivat Niilo Luukanen, Kai Laitinen ja Juhani Kolehmainen. Juhani Ahon Seuran ja Iisalmen kaupungin yhteistyönä syntynyt Juhani Aho -palkinto luovutettiin ensimmäisen kerran 1988 taiteilija Raimo Puustiselle Juhani Ahon tuotannon kuvitustyöstä.

Juhani Ahon Seura järjestää kulttuuritilaisuuksia ja retkiä vuorovuosin Järvenpäässä ja Ylä-Savossa. Vuodesta 1980 lähtien Iisalmessa on järjestetty Aho-päivät, yhteistyössä Iisalmen kaupungin ja kulttuuriseura Panu ry:n kanssa. Syksyisin Seura pitää kirjallisen illan Helsingissä. Seurassa on nykyisin noin 140 jäsentä. Seuran johtokuntaan kuuluu kirjallisuudentutkijoita, suvun edustajia ja kulttuurintuntijoita. Seuralle arvokkaita kannatusjäseniä ovat Helsingin SanomatOtavaWSOY sekä Thominvest Oy.

 

Juhani Ahon Seuran johtokunta 2023

Anne Helttunen, puheenjohtaja
Jyrki Nummi, varapuheenjohtaja
Sonja Chipponi, sihteeri
Hanne Heickell
Satu Kiiskinen
Jari Poikonen
Hannu Remes
Riikka Rossi
Taina Saloheimo
Ilkka Tiivola

 


 

 

Juhani Ahon seura ry                                                            Hyväksytty 22.3.2011

Säännöt

 

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Juhani Ahon seura ry, ruotsiksi Juhani Aho – sällskapet rf. Kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

 

2 § Tarkoitus ja toiminta

Yhdistys tukee Juhani Ahon elämää ja tuotantoa koskevaa tutkimusta sekä edistää kirjailijan tuotannon uusintamista.

Yhdistys toimii Juhani Ahon tuotannon harrastajien ja tutkijoiden sekä Juhani Ahon suvun ja taustaltaan yläsavolaisten kirjallisuuden harrastajien yhdyssiteenä.
Yhdistys vaalii Ylä-Savosta syntyisin olevien kirjailijoiden ja taiteilijoiden elämän ja teosten muistoa, auttaa niiden tunnetuksi tekemisessä ja tukee näitä koskevaa tieteellistä tutkimustyötä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää yksin tai yhteistyössä muiden yhteisöjen kanssa kulttuuritilaisuuksia ja -retkiä sekä harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä toimeenpanna asianmukaisella luvalla arpajaisia ja rahankeräyksiä.

 

3 § Jäsenyys

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö, jonka johtokunta hyväksyy.

Kannatusjäseneksi johtokunta voi hyväksyä yksityisiä henkilöitä, oikeuskelpoisia yhteisöjä ja säätiöitä, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja taloudellisesti sitä tukevat.
Jäsen, joka jättää jäsenmaksunsa maksamatta kahtena peräkkäisenä vuotena eikä sitä muistutuksista huolimatta maksa, katsotaan eronneeksi yhdistyksestä. Jäsen, joka toimii yhdistyksen sääntöjen ja hyvien tapojen vastaisesti, voidaan erottaa.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai puheenjohtajalle.

 

4 § Kunniajäsenet

Kunniajäseneksi yhdistyksen vuosikokous voi johtokunnan esityksestä kutsua yhden tai useamman henkilön, joka on toiminut ansiokkaasti yhdistyksen hyväksi. Kunniajäsen vapautetaan jäsenmaksusta.

 

5 § Johtokunta

Yhdistyksen asioita hoitaa ja sitä edustaa sen johtokunta, johon kuuluvat vuosittain valittavat puheenjohtaja ja kuudesta kahdeksan (6–8) jäsentä.

Puheenjohtajan ja johtokunnan jäsenten toimikauden pituus on kaksi (2) vuotta.

Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Sihteeri ja taloudenhoitaja voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.
Johtokunta on päätösvaltainen, kun neljä sen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.

 

6 § Johtokunnan kokoukset

Johtokunnan kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja. Kokous on kutsuttava koolle myös, kun vähintään puolet johtokunnan jäsenistä sitä vaatii.
Kutsu johtokunnan kokoukseen lähetetään jäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat, aika ja paikka.

Puheenjohtajan velvollisuus on valvoa, että kokouksesta tehdään pöytäkirja.

 

7 § Johtokunnan tehtävät

Johtokunta
- toteuttaa yhdistyksen tarkoitusta
- kutsuu koolle yhdistyksen kokoukset
- vastaa yhdistyksen taloudesta
- laatii yhdistyksen toimintakertomuksen
- päättää yhdistyksen kiinteän ja irtaimen omaisuuden kiinnittämisestä, myymisestä ja vaihtamisesta
- voi asettaa avukseen toimikuntia ja nimetä niiden puheenjohtajat ja jäsenet.

 

8 § Nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin tai hallituksen jäsenen kanssa.

 

9 § Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Yhdistykselle valitaan vuosikokouksessa kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa.
Tilinpäätös asiakirjoineen esitetään tammikuun aikana toiminnantarkastajille. Heidän on palautettava tilit lausuntoineen johtokunnalle viimeistään viittä (5) päivää ennen vuosikokousta.

 

10 § Vuosikokous

Yhdistyksen asioista päätetään yhdistyksen kokouksissa, joista vuosikokous pidetään helmi-maaliskuussa. Yhdistyksen ylimääräisen kokouksen kutsumisessa noudatetaan yhdistyslain määräyksiä.

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Todetaan kokouksen osallistujat.
5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
6. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus sekä toiminnantarkastajien lausunto.
7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuunvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille.
8. Esitellään ja vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio, yhdistyksen varsinaisten ja opiskelijajäsenten jäsenmaksu sekä kannatusjäsenten jäsenmaksu.
9. Valitaan joka toinen vuosi yhdistyksen puheenjohtaja ja joka vuosi johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle.
10. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa.
11. Käsitellään jäsenten johtokunnalle helmikuun loppuun mennessä jättämät, vuosikokoukselle osoitetut asiat.
12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut ja johtokunnan esittämät asiat.

 

11 § Koollekutsuminen ja päätösvaltaisuus

Kokouskutsut lähetetään kullekin yhdistyksen jäsenelle joko kirjeitse tai sähköpostitse sekä vuosikokoukseen että ylimääräiseen kokoukseen vähintään kuusi (6) päivää ennen kokousta. Jokaisella jäsenellä on oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin ja käyttää niissä puheoikeuttaan ja päätösvaltaansa.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.

 

12 § Sääntöjen muuttaminen

Päätös yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta tehdään vuosikokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä.
Kokouskutsussa on erikseen mainittava sääntöjen muuttamisesta.

 

13 § Yhdistyksen purkaminen

Päätös yhdistyksen purkamisesta tehdään kahdessa perättäisessä kokouksessa, joista toinen on vuosikokous, vähintään kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä.
Kokouskutsussa on erikseen mainittava liiton purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa sen varat luovutetaan Juhani Ahon elämäntyötä tukevan toiminnan rahoittamiseen.

 

14 § Yhdistyslain määräämät asiat

Muilta osin noudatetaan yhdistyslain määräyksiä.

 

15 § Siirtymäsäännös

Nämä säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin.

 

 

JUHANI AHON SEURAN TAPAHTUMAHISTORIAA

 

JUHANI AHON SEURAN VUOSIKOKOUS

Hyvät Juhani Ahon seuran jäsenet!

Tervetuloa seuiran vuosikokoukseen tiistaina 26.3.2024 MERKKI-museoon (entinen Päivälehden museo, Ludvikinkatu 2-4, Helsinki). Aloitamme kokouksen kello 17 noin puolen tunnin mittaisella opastetulla kierroksella uudistuneessa museossa, varsinainen vuosikokous alkaa kello 17.30.

 

LUKUPIIRI KOKOONTUU JÄLLEEN (vain Juhani Ahon Seuran jäsenille)

Lukupiirin kokous tiistaina 12.12.2023 klo 16.00 Helsingissä. Aiheena on neljä Ahon henkilökuvaukseen keskittyvää lastua (Wilhelmiina Wäisänen, Sasu Punanen, Ainoa poika ja Ruokarouva).  Löytyykö lastujen kuvaamille henkilöille vastineita nykyajassa? Kuka voisi olla tämänpäivän Wilhelmiina tai Sasu? Lukupiirin johdattelija on Juhani Ahon Seuran puheenjohtaja Anne Helttunen. 

LIITY JUHANI AHON SEURAN JÄSENEKSI! Ilmoittautumislomake nettisivuilla kohdassa "Juhani Ahon Seura". Jäsenmaksu on 20 €, opiskelijat 5 €. Seuran jäsenille postitetaan 3-4 kertaa vuodessa jäsenkirje, missä kerrotaan tulevista tapahtumista.  Juhani Ahon Seuralla on nyt n. 140 jäsentä.

 

VENNY SOLDAN-BROFELDTIN SYNTYMÄSTÄ 160-vuotta 2.11.2023.

Kirjailija Juhani Ahon (1861-1921) puolison taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) syntymästä tulee kuluneeksi 160 vuotta 2.11.2023.  Järvenpään taidemuseolla avautui pysyvä kokoelmanäyttely toukokuussa 2023.  Museolla on Suomen kattavin kokoelma Tuusulanjärven taiteilijayhteisön jäsenten Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin (1863-1937) taideteoksia.  Molempien taiteilijoiden syntymästä tulee kuluneeksi 160 vuotta tänä vuonna.Yleisöopastukset näyttelyyn joka sunnuntai klo 13.00. Museo on avoinna talviaikana ke.-su klo 10-17, Kirjastokatu 8, Järvenpää.

VENNYÄ JUHLITTIIN  erikseen vielä syntymäpäiväviikolla.

Lauantaina 4.11. Draamaopastus: Venny Soldan-Brofeldt - rakkaudesta taiteeseen.  Näyttelijä Marika Sampio-Utriainen oli Vennyn roolissa. Esillä olevan kokoelmanäyttelyn teokset luovat näyttämön Vennyn kiehtovalle elämäntarinalle.  Draamaopastus johdatteli Vennyn elämän eri käännekohtiin, iloihin ja suruihin.

Sunnuntaina 5.11.2023 Luento: Taina Saloheimo ja Ylva Rewell kertoivat Vennystä.  Taina ja Ylva ovat Vennyn pojan DI, valokuvaaja, elokuvaaja Heikki Ahon (1895-1961) tyttärentyttäriä. Ylva Rewell luento: Koti Firenzen kattojen yllä - Löytöretki Ahojen perheen kotitalolle Italiaan.  Taina Saloheimo luento: Vennyn perintö seuraaville sukupolville, muistelua Toskan kesistä lapsenlapsenlapsen silmin.

EERO JÄRNEFELTiä juhlitaan myös  Järvenpään taidemuseolla

la 11.11.2023 Elisabeth Järnefelt - rakkaudesta suomalaisuuteen draamaopastus. Roolissa näyttelijä Marika Sampio-Utriainen ja la 18.11.2023. Luento: Ateneumin taidemuseon kokoelmaintedentti Timo Huusko. Suomalaisuuden elementti Eero Järnefeltin taideajattelussa.

 

LUKEMISEN LUMOA näyttely Järvenpään taidemuseolla 15.10.2023 - 29.2.2024.

Näyttelyn avajaiset pidettiin lauantaina 14.10.2023.  Lukemisen lumo, uppoutuminen, keskittyneisyys ja rauha.  Näyttelyssä nähdään rakastettuja maalauksia lukevista ihmisistä.  Teoksia seuraavilta taiteilijoilta: Wäinö Aaltonen, Alvar Cawén, Hilda Flodin, Pekka Halonen, Kari Juva, Eero Järnefelt, Väinö Kamppuri, Helmi Kuusela, Juho Rissanen, Helene Schjerfbeck, Venny Soldan-Brofeldt, Ellen Thesleff, Ville Vallgren ja Maria Wiik.

Kirjailija Alexandra Salmela on luonut näyttelyä varten uuden sanataideteoksen, monologin 'Lue minut', joka nähdään osana näyttelyä. Lisätietoja: www.jarvenpaantaidemuseo.fi.Huom. näyttely on avoinna 29.2.2024 asti.

 

AIKAMATKOJA MENNEISYYTEEN - Pirkko Soinisen sanataideteokset Aholassa Järvenpäässä.

Kirjailija Juhani Ahon (1861-1921) ja taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) entinen taiteilijakoti Ahola esittelee taiteilijapariskunnan elämää ja taidetta.  Perusnäyttely 'Minkä mitäkin Aholasta'  johdattelee Tuusulanjärven taiteilijayhteisön vaiheisiin ja siihen, miltä Aholassa näytti Ahojen aikaan, tuo esille perheen arkista elämää talossa esineiden ja valokuvien muodossa.  Kesäkaudella 2023 Venny Soldan-Brofeldtin juhlavuoden kunniaksi Aholan perusnäyttelyä on uudistettu kirjailija Pirkko Soinisen kirjoittamalla Vennyn ja Juhanin kuvitteellisella dialogilla sekä ääniteoksella Kirje Vennylle. Tekstit ovat syntyneet Aholaan osana kahdeksan eri taitteilijakotimuseon Aikamatkoja-hanketta.  Aholan museokaupassa on myynnissä hankkeesta kertova kirja:  Aikamatkoja menneisyyteen - sanoja toisesta todellisuudesta. Pirkko Soinisen teoksiin pääsi tutustumaan Aholassa vielä syyskuun 2023 ajan.  Huom. Ahola avataan  jälleen ensi kesänä 2024. 

 

KIRJALLINEN TEEMAPÄIVÄ pidettiin Seurasaaressa lauantaina 2.9.2023.

 

Sanojen saarella -teemapäivän tarjosivat Aleksis Kiven Seura, Juhani Ahon Seura, Kansallismuseo ja Seurasaarisäätiö sekä Helsingin yliopiston ainejärjestöt NEFA-Helsinki ja Putkinotko.

Tutustuimme Seurasaaressa Iisalmen pappilaan ja hyötypuutarhaan, Aleksin Kiven mökkiin ja Karunan kirkkoon.  Juhani Aho asui ja kirjoitti osan tuotannostaan Iisalmen pappilassa.  Juhani Ahon Seuran puheenjohtaja Anne Helttunen kertoi aluksi Juhanin elämästä Iisalmessa.  Seurasaaren opas esitteli itse pappilaa, sen yläkertaa ja  ulkona olevaa puutarhaa.  Kierrosta jatkoi Aleksis Kiven seuran puheenjohtaja dosentti Sakari Katajamäki, joka johdatti meidät Aleksis Kiven mökille ja sieltä edelleen Karunan kirkon pihalle, jalkapuun ääreen.  Karunan kirkossa pidettiin Aleksis Kivestä Juhani Ahoon -matinea.  Kirjailija ja kirjallisuudentutkija Vesa Haapala esitteli tuoretta elämäkertaromaaniaan Alexis (Otava 2023) ja luki otteita Kiven kirjailijaelämästä Siuntiossa.  Lisäksi kuultiin Haapalan ajatuksia Juhani Ahon lastuista, suomalaisen novellitaiteen helmistä.

 

AHO-PÄIVÄT pidettiin IISALMESSA 4.-6.8.2023

Päivien ohjelma:

pe 4.8.2023 klo 17 Aho-päivien avajaistapahtuma elokuvaesitys "ODOTUS". Elokuva perustuu Juhani Ahon kirjaan Papin rouva.  Paikalla oli elokuvan käsikirjoittaja ja pääosan esittäjä Inka Kallen. Elokuvan on ohjannut Aku Louhimies.

la 5.8.2023 Tutustumista Louhenkatupäivään sekä Koivukujabiennaaliin. Opastetun Koivukujabiennaalin oppaana oli näyttelyn kuraattori, taiteilija Kaarina Kaikkonen.

  klo 13.00 Kirjallisuusseminaari JUHANI AHO JA TUNTEET.  Seminaarin juonsi Simo Juva.

Jyrki Nummi: Olavin ja Ellin pas de deux kesäiltaisella järvellä

Riikka Rossi: Alakuloisuuden ylistys ja sanaton kaiho.  Tunteita Juhani Ahon teoksissa.

Anne Helttunen ja Tuula Uusi-Hallila.  Juhani Aho kartalle.  Digitaalista matkailua kansalliskirjailijan kanssa.

Seminaarin musiikkiesitykset: oopperalaulaja, sopraano Marjatta Airas ja pianisti Petri Herranen. Marjatan laulama, Zarah Leanderin tunnetuksi tekemä, *Itke en lemmen tähden' sai raikuvat suosionosoitukset.

la 5.8 illalla klo 18.00 "SIELUNSA TULTA" - monologi Alli Nissisestä teatteriesitys. Eppu Nuotion käsikirjoitus, dramatisointi ja ohjaus. Allin roolihahmosa oli näyttelijä Marjatta Miettinen.

su 6.8.2023  JUHANI AHON JALANJÄLJISSÄ -bussiretki.  Kansalliskirjailijamme Juhani Aho nousi pienen pappilan pojasta kansainvälisesti tunnetuksi kirjailijaksi.  Opastettu retki kokosi yhteen Ahon lapsuuden ja nuoruuden maisemat ja kiehtovat tarinat Ylä-Savossa.  Matkan aikana kuulimme tarinoita sekä oppaan että ääniaudioiden avulla.

HUOM! Seuraavat AHO-PÄIVÄT pidetään Iisalmessa vuonna 2025.

 

16.2.2023 Töölön kirjastossa Helsingissä: MITEN KLASSIKKONOVELLI INSPIROI KIRJOITTAMAAN NYKYNOVELLIN? 

Juhani Ahon Seura järjesti yhdessä Minna Canthin seuran kanssa tilaisuuden, jossa haastateltavina olivat kirjalijat Anja Erämaja ja JP Koskinen.  Haastattelut perustuivat kirjailijoiden kirjoittamiin novelleihin, joista toinen pohjautuu Juhani Ahon novelliin 'Wilhelmina Wäisänen' (1899) ja toinen Minna Canthin novelliin 'Eräänä sunnuntaina' (1889).  Haastattelijoina toimivat Juhani Ahon seuran puheenjohtaja Anne Helttunen ja Minna Canthin seuran puheenjohtaja Hanna Korsberg.

 

Vuonna 2022

24.10.2022 NI XIAOJINGIN

kertoi Päivälehden museossa seuramme jäsenille käännöstyöstään PAPIN TYTTÄREN parissa.  Kiinnostavan esityksen ja haastattelun jälkeen kuultiin vielä lukunäyte kiinankielisestä teoksesta.  Tilaisuudessa häntä haastatteli emeritusprofessori Jyrki Nummi.

 

6.9.2022 AHOLA - LASTEN MUSEOJUHLA

Juhlaa vietettin lauantaina 10.9.2022 Tuusulanjärven museokohteissa.  Ohjelma mm:

Vennyn satuluokka.  Draamaopetus.  Nonstop-työpaja.

 

11.6.2022  PERINTEINEN KESÄNAVAUSPÄIVÄ AHOLASSA Järvenpäässä 

 

19.3.2022 järjestettiin Järvenpään taidemuseolla PUUTARHAPANEELI,

jossa museopuutarhassa työskentelystä kertovat Suvirannan puutarhuri Anne Töllikkö sekä Ainolan puutarhuri Oona Niiranen. Tarinoita Tuusulanjärven taiteilijayhteisön puutarhoista.

 

vuonna 2021

AHO-PÄIVÄT vietettiin Iisalmessa 6.-8.2021

Youtubissa löytyy hieno video Aho-päiviltä 2021:

https://www.youtube.com/watch?v=Fc3kupPO3eE

Aho-päivät 2021.  Video 1:19 min. Iisalmen kaupunki – City of Iisalmi.

 

12.6.2021 Eppu Nuotio luennoi kirjansa "MAGGIE JA MINÄ" teemoista.

Nuotion romaanin toisessa ajkatasossa seurataan taidemaalari Venny Soldan.Brofeldtin ja Maggie Gripenbergin suhdetta 1900-luvun alussa.

 

vuonna 2019

LUKULAMPUN VALOSSA : JUHANI AHO ILLAT.

Kansallisteatterin Lavaklubilla järjestettiin syksyllä 2019 sarja AHO-aiheisia iltoja, joista ensimmäinen oli 24.9.2019..  Syksyn Lukulampuissa syvennyttiin kirjailija Juhani Ahon (1861-1921) elämään ja teoksiin.  Naiset näyttelivät kirjailija Juhani Ahon elämässä tärkeää roolia. He kouluttivat, kasvattivat, kurmuuttivat naisaatteilla ja olivat taiteilijatovereita.  Kanssakäyminen otti kuitenkin koville, koska kirjailija halusi kaikki naiset joihin ihastui.  Olman elämän kolmiodraamat siirtyivät myös Ahon teoksiin.  Hermojaan tämä kansakunnan kalamies tuuletti Viitasaarella, Huopanankosken kuohujen partaalla.  Aho jopa halusi arkkuunsa Splitcace-perhokalastusvavan.  Aholla oli myös läheinen suhde teatteriin ja hän kuului myöhemmällä iällään Suomen Kansallisteatterin johtokuntaan.

 

28.6.2019 Eppu Nuotio: RAKKAUTTA AHOLASSA. Näytelmä.

Järvenpään kesäteatteri.

 

16.3.2019 ROUVA ON REMAKKA - Mitä Juhani Aho ajatteli Minna Canthista.

Keskustelutilaisuus keskuskirjasto Oodissa Helsingissä.

 

vuonna 2018

VENNY SOLDAN-BROFELDT 155 vuotta

Vennyn syntymäpäivää vietettiin Aholassa perjantaina 2.11.2018. Tarjoilua pariisilaiseen tapaan.  Varttiopastus: Venny Pariisissa sekä Vennyn ja Jussin rakkaustarina.  Työpaja. Järjestäjä Järvenpään kaupunki.

 

15.9.2018 Aholassa vietettiin SADONKORJUUPÄIVÄÄ

yhteistyössä Järvenpään Marttojen kanssa.

 

15.-17.6.2018 Juhani AHO-PÄIVÄT IISALMESSA.

Kirjallisuusseminaarissa 16.6.2081 vuoden 1918 tunnelmia 'Hajamietteitä kapinaviikoilta' teoksen kautta ja myös paikallishistorian valossa.  Ohjelma:

Sakari Heikkinen: Ahon kapina. Jyrki Nummi: Kirjailija pitää päiväkirjaa.  Panu Rajala: Kuinka punainen aika ja valkoinen Ahon kukistivat. Jouko Kokkonen: Punainen Ylä-Savo valkoisen Suomen valjaissa.

 

vuonna 2017 mm:

10.9.2017 pidettiin Juhani Aho Seminaari Järvenpäässä.

 

 

Liity seuran jäseneksi

Lähetä vihje Juhani Ahon seuralle